A
migan käyttäjistä varmasti jokainen tuntee tv-normit PAL ja NTSC. Helposti luulisi, että kun pelataan satelliittilaitteiden kanssa, joudutaan näiden samojen tuttujen normien kanssa tekemisiin. Näin ei kuitenkaan ole. NTSC-lähetyksiä ei Suomessa ole mahdollista vastaanottaa, koska amerikkalaiset satelliitit jäävät pahasti horisontin taakse. Mutta löytyy sitä normeja Euroopastakin, joten seuraavaksi luomme lyhyen katsauksen erityyppisiin tv-normeihin.
PAL-lähetys:
Tämä on ylivoimaisesti yleisin lähete, jota Suomessa on mahdollista vastaanottaa. Kuva- ja äänikanavat lähetetään kaikki taajuusmoduloituina omina kantoaaltoinaan 27 MHz kaistassa. Huomattavin ero tavalliseen tv-lähetykseen on nimenomaan taajuusmodulaation käyttö. Pintalähetyksissä käytetään nimittäin amplitudimodulaatiota (AM) kuvainformaation välittämiseen, ja tämän vuoksi lähetys on herkkä kaikenlaisille kipinähäiriöille. Satelliittilähetyksissä ei luonnollisesti ole mitään edellisen kaltaisia häiriöitä, mutta kuva kyllä kipinöi, jos signaali on heikko esimerkiksi liian pienen lautasen tai huonon sään vuoksi.
D2MAC-lähetys:
Tämä lähetetyyppi on yleisin lähinnä pohjoismaissa. D2MAC ja sen laajempi versio DMAC soveltuvat parhaiten maksullisten tv-ohjelmien välittämiseen, koska järjestelmässä on tehokkaat salausominaisuudet vakiona. MAC-lähete on analogisen ja digitaalisen lähetteen sekoitus, jossa analoginen kuvasignaali on multipleksoitu kukin komponentti erilliseksi paketikseen, jotka välitetään ajallisesti peräkkäin. Tavallisessa televisiolähetyksessähän esimerkiksi väri- ja mustavalkoinformaatio kulkevat samaa signaalitietä sekoitettuina keskenään. MAC on tässä suhteessa edellä, sillä lähetettäessä kuvasta erotetaan mustavalko- ja väri-informaatiot joka tv-juovasta, minkä jälkeen ne lähetetään ajallisesti peräkkäin kahtena pakettina, ja näiden lisäksi jokainen MAC-juova sisältää digitaalipaketin, jossa on äänikanavat (maksimissaan 8 digitaalista äänikanavaa), teksti-tv sekä ohjauskoodeja mm. salauksenpurkua ja korttien voimassaolotietoja varten. Digitaalipaketti sisältää myös monenlaista tietoa lähetettävästä ohjelmasta ja mm. kuvasuhteen. Lähetykset voivat olla normaalia television 4:3 kuvaruutukokoa taikka elokuvan alkuperäistä 16:9 kuvasuhdetta.
Digitaaliset lähetykset, MPEG:
Taivaalta tulee myös monenlaista digitaalilähetettä. Esimerkiksi tällä hetkellä monella suunnalla mainostettu DSTV on kokonaan digitaalinen tv-järjestelmä, jonka kanavat lähetetään MPEG-datavirtana. Lisäksi taivaalta löytyy kymmeniä digitaalisia radiokanavia, joiden vastaanottoon tarvitaan erillinen esim. ADR- tai DSR-tyyppinen vastaanotin sekä maksukortti. Digitaalisen järjestelmän etu analogisiin verrattuna on sen pieni kaistanleveyden tarve: yhden analogisen kanavan viemään kaistaan mahtuu jopa kymmeniä digitaalisia kanavia, riippuen hieman laadusta. Digitaalisten kanavien lähettäminen on siten halvempaa kuin perinteisen analogisen, koska satelliitista ei tarvitse vuokrata niin paljon tilaa per kanava.
Järjestelmässä on kuitenkin myös puutteita. Häviöllinen MPEG-säästökoodaus on kylläkin parhaimmillaan kuvanlaadultaan parempi kuin analogiset kanavat, mutta valitettavasti ohjelmantarjoajille on jätetty mahdollisuus vaikuttaa itse kuvan laatuun. Mitä parempi kuva, sitä suurempi datavirta ja sitä kalliimmat lähetyskustannukset - jokainen arvaa helposti, mitä tästä seuraa: hyvälaatuista MPEG-lähetettä ei taivaalta helposti löydy, ja useimmat kanavat jäävät laadultaan huonommiksi kuin perinteiset analogiset kanavat. Järjestelmän suomia mahdollisuuksia ei nykyisellään käytetä kunnolla hyödyksi. Tämä uusi järjestelmä näyttääkin olevan vielä lapsenkengissään, joten ehkä kannattaa vielä odotella muutama vuosi ennen näiden laitteiden hankkimista. Satelliittimaailma on kuitenkin tulevaisuudessa digitaalista, eli ennemmin tai myöhemmin joutuu MPEG-kuvaan tyytymään, ellei sitä ennen keksitä parempilaatuista vaihtoehtoa.